Pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudestaan ja monet ohjelmistot syntyvät kustannustehokkaasti hyödyntäen avoimen lähdekoodin komponentteja. Avoin lähdekoodi on iso osa nykyistä ohjelmistokehitystä. Se on tapa kehittää toimivia ohjelmistoja nopeasti ja turvallisesti. Niin myös Codecontrolilla.
Koronavilkun kokonaisuus, jota Codecontrol on ollut mukana tekemässä, on hyvä esimerkki avoimuudesta. Koko koronavilkun ohjelmisto perustuu avoimeen lähdekoodiin. Kuka tahansa voi nähdä, miten sovellus on tehty. Julkisuus vähentää käyttäjien pelkoja ja riskejä, kun on mahdollista tietää, mitä tietoja sovellus kerää. Lukuisat muut ohjelmistokehittäjät ovat jo arvioineet sovelluksen turvallisuuden. Myös vika- ja korjauslistat ovat pääosin avoimia.
–Ammattilaiset ovat käyneet avoimen lähdekoodin läpi. Läpinäkyvyys poistaa aiheettomia huolia. Koronavilkusta kuten muistakin sovelluksista pitää osata erottaa ohjelmisto ja data toisistaan. Se tarkoittaa sitä, että vaikka ohjelmiston lähdekoodi on avoin, niin sen käsittelemä data ei ole julkista, kertoo Codecontrolin ohjelmistoarkkitehti Toni Iltanen.
Avoimen lähdekoodin omistaja päättää, mitä muutoksia ja korjauksia koodiin tehdään. Koodilla on aina omistaja. Koronavilkun koodin omistaa THL. Monet koodit ovat kehittäjäyhteisön omistamia. Omistajat vastaavat ohjelmiston kehityksestä ja myös vastaanottavat kehitysehdotuksia ja vikailmoituksia muilta kehittäjiltä.
–Ohjelmistokehittäjillä on käytössään laajasti testattuja ja hyväksi todettuja komponentteja. Toisinaan koko sovellus tehdään Koronavilkun tapaa alusta loppuun avoimella lähdekoodilla, toisinaan hyödynnetään vain jotain toiminnallisuuksia ja ominaisuuksia.
Valmiin avoimen lähdekoodin käyttäminen säästää aikaa ja rahaa, mutta välttämättä se ei taivu ihan jokaiseen tarpeeseen.
–Joskus on tyydyttävä kompromisseihin ja silloin täytyy ehkä tehdä muutoksia omiin prosesseihin. Moni sovellus syntyykin vain osittain avoimen lähdekoodin valmiista palikoista. Myös oman ohjelmiston tai kirjaston voi julkaista. Koodia ja kirjastoja syntyy joka projektissa. Ohjelmistoa ei tarvitse julkaista, mutta kannustamme julkaisemaan yleishyödylliset osat.
Ohjelmistokehitys on monelle koodisankarille sekä työ että yhteisöllinen harrastus. Ohjelmistokehittäjä innostuu helposti hankkeista, joissa tuotetaan työkaluja muille alan ammattilaisille.
–Give back -kulttuurin ansiosta koko toimiala kehittyy. Ohjelmistokehittäjät harrastuksen myötä tekevät pro bonona asioita, jotka hyödyttävät koko ammattikuntaa. Yhteistyönä syntyy yleishyödyllisiä ratkaisupalikoita, joille on yleisesti tarvetta. Se on myös asiakkaan etu.
Kehittäjien ekosysteemissä syntyy jatkuvasti uusia ominaisuuksia ja laadukkaampia ohjelmistoja, joissa laaja testaus on tärkeä asia. Avoimen lähdekoodin myötä työkalut, kirjastot ja koodin pätkät ovat joukolla testattuja.
–Yhtään bugitonta ohjelmaa ei ole. Kysymys onkin siitä, onko bugi jo huomattu.
Ohjelmistoala kehittyy koko ajan.